Suomen Lapissahan on juomakelpoiset, puhtaat, kylmät ja kirkkaat vedet. Mitä nyt joillakin ehkä kaikkein kansoitetuimmilla reiteillä. Vettä voi juoda huoletta suoraan puroista ja lähteistä ilman että sairastuu. Niin, paitsi jos käy oikein huono tuuri (ja vielä huonompi tuuri, jos ihminen sattuu sisältämään vääränlaisen antigeenin); siihen ei vaadita kuin yksi eläimenraato purossa, poron papanakasa lähteessä tai ihmisen jätösten valuminen vesiin.

(Kuvan puro ei liity tapaukseen millään tavalla)

Omilla reissuillani olin tottunut ottamaan juomaveteni suoraan puroista ja joista. Jos kesä on ollut kuiva ja vesi epäilyttävän näköistä, olen heittänyt vesipulloon vedenpuhdistustabletin tai pari kaiken varuiksi. Näin olen toiminut aina siihen saakka, kunnes kohdalleni osui huono tuuri ja sairastuin.

Teimme noin viikon reissun erääseen pohjoisen kansallispuistoon, ja reissun aikana kaiken vetemme otimme suoraan joista tai puroista. Luultavasti alkumatkalla purosta ottammamme vesi oli saastunut, koskapa neljäntenä reissupäivänä aloin oireilla. Aluksi tunsin väsymystä ja voimattomuutta kun teimme päiväretkeä tukikohtana toimineen mökin lähistöllä. Kävely tuntui raskaalta - ihan kuin joku olisi istunut reppuselässä.

Myöhemmin sain kovan kuumeen, kuumemittaria ei ollut lähistöllä, mutta veikkaan lukemien olleen vähintään 39 asteessa. Ulkona kämpän terassilla auringossa lämpömittari näytti +40 astetta, mutta minä makasin pedissä ja palelin. Mies laittoi tulet kaminaan, kun minä en uskonut, että oikeasti oli lämmin. Hän hikoili pihalla, kämppä oli kuin sauna ja minä tutisin.

Myöhemmin alkoivat sitten vatsavaivat, ja puuceessä sai juosta tiheään, kun mikään ruoka ei pysynyt sisällä. Tässä vaiheessa aloin lääkitä itseäni sekä Buranalla (kuumeeseen) että Imodiumilla (ripuliin), ja taisinpa siinä tilkalla viskiäkin vatsaa yrittää desinfioida. Lepäsin niin paljon kuin vain kykenin, ja yritin juoda paljon. Ainoa, mikä tuntui edes jotenkin pysyvän sisällä oli urheilujuoma - onneksi niitä jauhepusseja oli tullut otettua mukaan! Puuroa pystyin myös jotenkuten syömään.

(Tämänkään kuvan puro ei liity tapaukseen millään tavalla)

Lopulta viikko tuli päätökseen, ja täytyi harkita tarkasti lähdetäänkö paluumatkalle - kestääkö kunto. Onnistuisimmeko saamaan jatkoaikaa oleskelullemme mökissä, ja jos ei niin löydämmekö matkan varrelta leiripaikkaa niin, että juomavettäkin olisi kuivassa maastossa saatavilla. Käveltävää oli noin 15 kilometriä, sen jälkeen tiesimme pääsevämme loppumatkan venekuljetuksella.

Kaikki meni lopulta olosuhteisiin nähden hyvin, urheilujuoman voimalla. Myöhemmin hotellilla kyllä harmitti vietävästi, kun mies söi kunnon aamupalan ja itse tyydyin leseisiin ja viiliin, ainoat jotka jotenkuten vatsa sieti. Pitkällä automatkalla kotiin alkoivat sitten uudet oireet. Polvea alkoi oudosti vihlomaan, mutta oletin sen johtuvan reissun rasituksesta.

Kun vatsaoireet aina vaan jatkuivat ja polvi tuli yhä kipeämmäksi ja turposi, oli pakko mennä käymään päivystyksessä. Sieltä jouduinkin sitten jos jonkinlaisiin kokeisiin; epäiltiin yersiniabakteeria, borrelioosia ja ties mitä. Lopulta kokeet näyttivät että olin saanut kampylobakteerin.

Päädyin sairaalaan tiputukseen ja eristykseen muutamaksi päiväksi, polvesta imettiin nestettä useamman kerran ja se oli todella kipeä, tulehdusarvot olivat pilvissä. Onneksi olin noiden tulehdusarvojen vuoksi itsekin sen verran kuutamolla, etten ihan kaikkea kunnolla edes tajunnut.

Kun kotiuduin sairaalasta, niin sairauslomaa jatkettiin vielä pitkään. Söin kuurina tulehduskipulääkettä ja kahta eri antibioottia. Kävelin kainalosauvoilla, kävin lääkärissä ja verikokeissa, tuntui ettei rumba lopu ollenkaan. Vatsa parani nopeammin, mutta polvessa jyllännyt niveltulehdus vaivasi enemmän ja vähemmän seuraavat viisi kuukautta.

Tämän reissun jälkeen tuli ajankohtaiseksi vedenpuhdistimen hankinta. Vaikka samalla reissulla mies ei sairastunutkaan, niin tuon tapauksen jälkeen olemme molemmat pumpanneet juomavetemme puhdistimen läpi. Onhan se hidasta ja työlästä hommaa, mutta toisaalta sitä ei halua pilata reissuaan ja vielä useita kuukausia elämäänsä sen jälkeenkin sairastumalla pahasti toistamiseen. Käsihygieniasta olemme aina pitäneet reissuillakin huolta, eikä sitä luonnollisestikaan kannata väheksyä - tämänkään syyn takia.

Oheisista linkeistä voit lukea halutessasi lisätietoa.

Kampylobakteeri:
http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=kampylobakteeri
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/infektiotaudit/suolistoinfektiot/kampylobakteeri/

Reaktiivinenn niveltulehdus:
http://www.tohtori.fi/?page=5500370&id=7293582

TuuliA