Islantilainen villapusero

Vuosi sitten kesäkuussa olimme Islannissa. Vuokrasimme auton Keflavikin lentokentältä ja sitten kiersimme koko saaren vastapäivään. Meillä oli mukana retkeilyvarusteet. Pysähdyimme vähänväliä, ihastelimme pystyputoukset, laavakentät ja muut ihmeet. Pääkohteemme oli Itä-Islannin Stórurth, Islannin kaunein vaellusreitti – joskus maailman kauneimmaksikin mainittu. Mutta paikan päällä saimme tietää, ettei reitille kannata lähteä, koska lunta oli vielä liikaa. Oli vasta alkukesä ja talvi oli ollut hyvin runsasluminen. Tyydyimme patikoimaan alempana. ”Islannin luonto on yhtä aikaa raju ja vaarallinen, kaunis ja kiehtova, tyhjä kaikesta ja täynnä elämyksiä”, kirjoittaa Satu Rämö kirjassaan Islantilainen voittaa aina (2015). Niinhän se on: Islanti hurmaa, Islantiin rakastuu.

Ennen matkaa luin Satu Rämön matkaoppaasta (Mondo Matkaopas Islanti, 2013) islantilaisista neuleista ja että Álafossin tehtaanmyymälästä saa edullisesti lankoja. Jo Suomessa rukoilin – varmuuden vuoksi – kuskia jarruttamaan lankatehtaan kohdalla. Tehdas sijaitsee lähellä Reykjavikia. Tehtaan etsiminen olikin oma lukunsa. Aikamme pörrättyämme, menimme kysymään tietä erään hotellin vastaanotosta. Vastaanoton tiskillä oli iso pino karttoja, joihin oli selvästi merkitty Álafossin tehdas. Ilmeisesti emme olleet ainoita kyselijöitä.

Lankatehdas oli neulojan taivas: erilaisia lankoja hyllyillä lattiasta kattoon, värien kirjo satumainen. Minun piti nopeasti tehdä vaikea valintani, ensin malli ja sitten värit. Valitsin Léttlopi-langan, joka on islantilaisista langoista yleisin. Se on löyhäkierteinen ja keskipaksu villalanka, joka sopii moniin käyttötarkoituksiin. Värivalikoima on runsas. Sain edullisesti villapuserolangat. Lankaa riitti myssyyn ja lapasiin.

Álafosslopi-lanka on kaksi kertaa paksumpaa kuin Léttlopi. Se sopii ulkoiluneuleisiin. Paksuutensa ansiosta se on hyvin lämmin. Sisällä Álafosslopi-langasta kudottuun puseroon tukehtuu.

Ankarissa oloissa elävillä islantilaislampailla on kaksinkertainen turkki: päällä pitkä, karhea päällysvilla ja alla hieno, pehmeä alusvilla. Löyhäkierteisessä lopi-langassa on sekä alus-että päällysvillaa.

Villapusero on islantilaisten epävirallinen kansallispuku. Se on paljon käytetty työ-, ulkoilu- ja juhla-asu. Eräässä matkailuesitteessä vihkipari oli pukeutunut värikkäisiin villapuseroihin. Morsiamella oli luonnonkukista solmittu morsiuskimppu. Somia olivat.

Islantilainen villapusero kestää pienen sadekuuronkin. Eräällä leirintäaluella ruohonleikkaja leikkasi sateessa ruohokenttiä päällään sadetakkina paksu villapusero. Testasin oman islantilaiseni lenkillä tihkusateessa. En kastunut, olo tuntui miellyttävältä koko lenkin ajan. Pusero on lämmin ja pehmeä. Alle pitää pukea aluspaita, koska neule kutittaa. Olen varma, että se kestää ahkeraakin käyttöä. Ja ainahan voi neuloa uuden ja entistä kauniimman.



Islantilaisia lankoja voi tilata:

Kauhavan kangasaitta

Villa Ellu
www.ellun.fi

Menita
www.menita.fi

Suoraan Àlafossin tehtaalta
www.alafoss.is
Ensimmäisestä ostoksesta saa 15 % alennuksen.

Neuleohjeita löytyy:

Islantilaisia neuleita
Toimittanut Védis Jónsdóttir
Tammi, 2013
ISBN 978-951-31-7319-7


Kirjoneuleet koukuttavat.


Liisa Koponen



Lämmittimet

Näin toukokuun helteillä on hassua kirjoitella neuleohjeita ja valmistautua ensi talven kylmyyteen, kun kesä kokonaisena on edessä. Mutta nopeammin kuin osaamme kuvitella, kesä on ohi ja talven viimat ja pakkaset käsillä. Ja usein Suomen suvessakin tarvitaan villaista ylle.

Ulkoillessa, kylmän kelin vaelluksilla ja ulkohommissa lisälämmittimet ovat tarpeen. Kaulurit, kynsikkäät, rannekkeet ja säärystimet lisäävät olemisen miellyttävyyttä. Ohjeet ovat helppoja ja neuleet valmistuvat nopeasti.

Kaulurit

Kynsikkäät ja rannekkeet

Villasäärystimet

Junasukat

 Liisa Koponen

Villasäärystimet

Säärystimet ovat hyvät suojat nilkoille ja säärille. Autoilijan jalkoja ne lämmittävät suloisesti talvipakkasella. Neuloin säärystimiä joustinneuleella, makkaratekniikalla ja junasukkien varsiohjeella. Kaikki istuvat hyvin kinttuun.

Säärystimet makkaratekniikalla:

http://www.ullaneule.net/0308/ohjeet_makkaralla.html

Säärystimet joustinenuleella:

http://www.novita.fi/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=91534



Makkara- ja junasukkasäärystimet. Silmukoita 60, lankana Novita 7 veljestä.

Junasukat

Välillä on mukavaa neuloa sukkia uudenlaisella ohjeella. Junasukkaohje lapselle on vanha, sota-aikana syntynyt. Löysin netistä myös aikuisten ohjeen, jota kokeilin. Sukka tuntuu jalassa oikein mukavalta. Saappaassa varsi asettuu hyvin eikä jää sylttyyn. Lapsen jalassa junasukat pysyvät napakasti. Muuntelin ohjetta eri tavoin. Sukka voi olla monivärinenkin.

Junasukkien tarina ja ohje lapselle:

http://www.taitoep.net/palvelut/ohjeet/

Junasukat aikuiselle:

http://kuplablog.blogspot.fi/2013/01/junasukat-aikuiselle.html

Kynsikkäät ja rannekkeet

Kynsikkäät ja rannekkeet ovat mainiot myös autoillessa. Kaupassa asioidessa ei tarvitse riisua niitä pois, kun sormet ovat vapaina. Ulkoilmaelämässä  ne ovat tuikitarpeelliset.

Kynsikkäät:

http://yarn-spirit.com/?page_id=919

Rannekkeet:

http://www.villakivi.fi/helpot-rannekkeet-p-654.html



Yksinkertaisin ranneke on joustinneulepötkö, jossa on reikä peukalolle, kehittyneemmässä mallissa osittain neulottu peukalo. Kynsikkäät ovat katkaistut sormikkaat. Lankana Novita Nalle ja Novita 7 veljestä.