Etusivu

Suomen tuhatmetristen huippujen kierros (STHK)

Suomen tuhatmetristen tunturien huiputtaminen on yksi tavoite retkeilijöiden keskuudessa. Listoja näistä on esillä netissä, mutta missään en ole nähnyt niitä pantuna kartalle. Ja, ovatko listat täydelliset? Tämän jutun yhtenä tarkoituksena on esittää huiput mahdollisimman täydellisesti kartalla.

Tätä tarkoitusta varten etsin kaikki tuhatmetriset huiput (mitkä löysin), jotka nousevat vähintään 20 metriä ympäristöään korkeammalle. Näistä osa on samassa tunturissa, eli kaikki eivät ole erillisiä tuntureita. Tälläisiä huippuja löytyi 51 kpl. Lisäksi löytyi muutamia alle 20 metrin huippuja.

Huiput, niiden korkeus ja KKJ-koordinaatit on lueteltu alla olevassa taulukossa. Huippuja etsittäessä on käytetty retkikartta.fi-palvelua. Lihavoidut huiput (17 kpl) kohoavat 100 m ympäristöään korkeammalle. Kursivoidut huiput (9 kpl) ovat alle 20 metrin huippuja. Loput ovat 20-100 metrin huippuja. Mukana on tietenkin Suomen korkein kohta eli Halti. Se ei varsinaisesti ole huippu.

Huiput ovat korkeusjärjestyksessä tuntureittain. Värin vaihtuessa vaihtuu tunturi. Tunturit on päätetty "musta tuntuu" -periaatteella siten, että ne ovat erillisiä tai tuntuvat erillisiltä. Muutama on kyllä enemmänkin kukkula kuin iso tunturi. Tuntureita on 27 kappaletta.

Myöhemmin on esitetty huiput sijoitettuna kartalle ja hahmotelma kierroksesta, joka kiertää ko. huippujen kautta. Tämän jälkeen on kerrottu reitistä, jonka varrella huiputimme yli 20 metrin huiput pojan (15 v) kanssa heinäkuussa 2011. Jutun toinen tarkoitus on esitellä tämä reitti eli Suomen tuhatmetristen huippujen kierros, STHK.

 

Huippu Korkeus [m] Sijainti (KKJ)
Halti 1324 (7702515,3274227)
Ritnicohkka itäinen 1315 (7699790,3277621)
Ritnicohkka läntinen 1315 (7699993,3276890)
Ruvdnoaivi 1235 (7701512,3278117)
Ritniolka 1167,5 (7699249,3278444)
Gieddecohkka 1285 (7700892,3271984)
Gieddecohkka länsinyppylä 1150 (7609807,3271333)
Etu-Halti 1200 (7698516,3273082)
Govddosgaisi (pohjoinen kaksoishuippu) 1227,5 (7693419,3269759)
Govddosgaisi (eteläinen kaksoishuippu) 1215 (7693126,3270293)
Govddosgaisi läntinen 1197,5 (7694315,3269049)
Govddosgaisi pohjoinen 1192,5 (7694542,3270092)
Govddosgaisi itäinen 1180 (7694065,3271015)
Bihcosnjunni 1085 (7692876,3272399)
Loassonibba 1190,3 (7689634,3265486)
Urtasvaara 1157,5 (7694881,3264498)
Urtasvaara II 1072,5 (7694491,3263799)
Urtasvaara eteläinen 1072,5 (7692999,3264701)
Urtasvaara itäinen 1050 (7692440,3262769)
Giedderassa (pohjoinen kaksoishuippu) 1155 (7686412,3263723)
Giedderassa (eteläinen kaksoishuippu) 1152,5 (768547,3264285)
Gieddoaivi 1134 (7684611,3263812)
Giedderassa pohjoinen 1125 (7687160,3264419)
Giedderassa itäinen 1067,5 (7686078,3267025)
Kahperusvaara eteläinen (nimetön) 1143 (7681114,3270436)
Kahperusvaara läntinen 1142,5 (7684369,3267425)
Kahperusvaara itäinen III 1140 (7684184,3270080)
Kahperusvaara itäinen II 1120 (7683151,3269865)
Kahperusvaara itäinen I 1105 (7682714,3268682)
Duolljehuhput 1081 (7680413,3265873)
Duolljehuhput keskimmäinen 1065 (7680644,3266172)
Duolljehuhput koillinen 1055 (7680962,3266503)
Godderassat 1072,5 (7687769,3265325)
Godderassat luoteinen 1057,5 (7688896,3264468)
Godderassat kaakkoinen 1030 (7687380,3267016)
Urtaspahta 1070 (7689877,3266750)
Urtaspahta pohjoinen 1040 (7691048,3266553)
Urtaspahta kaakkoispohjoinen 1015 (7691189,3267304)
Urtaspahta pohjoispohjoinen 1005 (7691574,3266600)
Guonjarvarri 1065 (7679005,3268712)
Kalkkinippa 1040 (7679725,3269305)
Hevgecahca (nimetön) 1060 (7695605,3266560)
Hevgecahca kaakkoishuippu (nimetön) 1040 (7694813,3267351)
Altovaara 1055 (7683080,3265058)
Altovaara läntinen (Aldovaggemuvra) 1046 (7682642,3263976)
Goddevarri 1047,5 (7688903,3267155)
Goddevarri eteläinen 1017,5 (7687340,3268006)
Marfevarri eteläinen (nimetön) 1045 (7696709,3266287)
Lafolvarri 1040 (7692351,3278636)
Saana 1028 (7674720,3255197)
Dierpmesvarri 1027,5 (7669489,3270322)
Dierpmesvarri II 1022,5 (7669602,3271727)
Doskalharji 1027,5 (7690466,3282499)
Jollanoaivi 1026 (7673096,3273290)
Jollanoaivi II 1017,5 (7673501,3272701)
Meekonvaara 1020 (7686986,3273470)
Goapmavarri 1017,5 (7696455,3279802)
Jeardneoaivi (nimetön) 1012,5 (7695259,3278992)
Lassavarri* 997,5 (1001) (7695145,3277233)

 

*Lassavarrin korkeus vaihtelee lähteestä riippuen. Ulkoilukartta Halti-Kilpisjärvi 1:50 000 vuodelta 2008 antaa 1001 m ja siksi huippu on mukana.

 

Huiput on esitty seuraavassa kartassa. Karttaan on myös hahmoteltu huippujen kautta kulkeva reitti, STHK. 100 m huiput ovat siniset kolmiot, 20-100 m huiput punaiset pallot ja luetellut lisähuiput vihreät neliöt.

 

Karttakuva avautuu isompana kuvana uuteen ikkunaan


Reittikuvaus

Reitti on vaativa. Se sisältää runsaasti nousuja ja laskuja, jotka ovat välillä jyrkkiä. Lisäksi paljon rakkaa ja muutamia jokien kahlauksia. Matkaa kartalta mitattuna tulee 170 km. Nousua ainakin 6,2 km (katsoin reitillä huippujen välisen matalimman kohdan tämän arvioimiseksi). Vaihtoehtoinen lähtöpaikka on esim. Ailakkalahti, josta on polku Ailakkajärvelle. Loppupäässä voi vaihtoehtoisesti mennä Duolljehuhputilta suoraan Saanalle kulkematta Kalottireittiä pitkin.

Reitillä avautuvat mahtavat maisemat. Eri huipuilta näkee eri puolia alueesta. Koska huiput ovat koko alueella, saa reitillä hyvän kuvan koko laajasta alueesta. Usein näkee samat tunturit eri suunnista, mikä on mukavaa. Koska sää voi olla mitä on, on huiputusreissulla varauduttava siihen että ei näe mitään (sumu) tai että ei kärsi ihastella maisemia, koska huipulla ei ole tuulensuojaa.

Kelit voivat vaihdella suuresti jopa keskikesällä. Voi olla hyvin lämmintä, n. 10 astetta tai nollan tienoilla. Tuuli voi olla kova useita päiviä. Esimerkiksi 10 asteessa 15 m/s tuuli tarkoittaa iholle -6 asteen tuntemusta eli on vedettävä enemmän vaatetta niskaan. Voi sataa, voi olla sumuista, jne. Sumun mahdollisuuden takia on hyvä osata suunnistaa kartalla ja kompanssilla (tai GPS:llä). Reitti ei pääsääntöisesti kulje tupien kautta eli mukana on oltava tuulensietoinen teltta. Tuulensuojaa ei välttämättä alueelta löydä vaan tuuli puhaltaa lähes esteettä alueen laaksoja pitkin. Jotain pientä suojaa voi toki löytää. Teltta on pantava huolella kiinni, esim. riittävän isot kivet vaarnojen päälle.

Rakkaa on paljon, välillä kilometrejä yhtä soittoa, ja se rasittaa jalkoja. Jos ei jo valmiiksi osaa kävellä rakassa, tällä reitillä sen kyllä oppii. On huomattava, että sumussa ja sateella kivet tulevat liukkaammiksi ja on oltava varovaisempi kuin kuivalla kelillä. Ei voi enää käyttää kaikkia niitä kiviä joita käyttäisi kuivalla kelillä, koska ne ovat niin vinossa että liukastumisvaara on ilmeinen. Tämä hidastaa kulkemista. Sauvoista on apua ylä- ja alamäissä, kunhan pitää huolen että sauva ei pääse luistamaan vaan se asetetaan kunnolla johonkin kivenkoloon, nystyrää vasten tai vastaavaan. Tasaisella ei sauvoista ole rakassa hyötyä, enemminkin ne hidastavat matkantekoa. Itse pidän niitä puolesta välistä kiinni ja kannan käsissä. Siitä ne saa nopeasti käyttöön. Myös kovalla tuulella, eritoten puuskissa, on varottava että tuuli ei horjauta epätasapainoisen askelen herkässä vaiheessa. Voi olla paikallaan pysähtyä odottamaan puuskan laantumista. Jos rinkan ulkopuolella on teltta ja makuualusta lisäämässä tuulipintaa, on oltava erityisen varovainen.

Meillä reitin kiertoon meni 9 päivää. Arvelen, että 8-11 päivää on sopiva haitari suunnitteluun. Päivämatkoja suunniteltaessa on huomioitava, että telttaa ei saa pystyyn joka paikkaan (ainakaan meidän). Sopivia telttapaikkoja on esim. Dierpmiksellä, Guonjarvarrin luona, Pierfejärvellä, Vuomakasjoella, Doskalharjin luona, Lassavarrin luona, Ridniolkan alapuolella, Bihcosjärven liepeillä, Marfivarrin luona, Lossukämpällä, Loassonibban tykönä (jos vaan löytää pienen lähes kivivapaan läntin), Duolljehuhputin ja Altovaaran välissä, Saarijärvellä tai jos menee Norjan puolella Saanalle niin lähes koko alue sekä Saanan päivätuvan tienoo. Kämpistä matkalle sattuvat Ailakkajärven kämppä, Kuonjarjoen kämppä, Haltin kämpät jos käy alhaalla, Lossujärven kämppä, Saarijärven kämppä jos menee Kalottireitiä, ja Saanan päivätupa. Suosittelen mahdollisimman kevyttä kuormaa reitin raskauden vuoksi. Samoin on syytä vältellä isoja tuulipintoja ja korkeita kuormia, jotka haittaavat tasapainoa tuulessa ja kivikossa.

 

Käyttämämme reitti

Ailakkalahden parkkipaikalta polkua myöten tunturikoivikossa solaan ja sieltä nummea Ailakkajärven tuvalle. Tuvalta märähkön palsasuon poikki palsoja pitkin Dierpmisvarrin länsipuolelle ohi seitakiven. Nousu Dierpmikselle lännestä loiva, vasta yläosa rakkaa. Lasku Dierpmisjärvelle itäpuolelta taas on jyrkkä ja kivikkoinen. Se ottaa reisille, kun reppu on täynnä.

Dierpmisjärveltä länteen menevän joen yli kiviä pitkin kapeikon kohdalta. Sitten Jollan-Mallan ja Jollanoaivin välisestä solasta jälkimmäisen päälle. Loppuosa rakkaa. Täältä n. 900 m korkeuskäyrää seuraten Viittakurun poikki kohti Guonjarvarrin jyrkänteen eteläosaa. Matka oli lähinnä rakkaa. Reput jätimme Guonjarvarrin ja Kalkkinipan väliseen solaan pistäytyessämme jälkimmäisellä. Solasta sitten lunta ja kivikkoa jyrkästi alas länteen ja Kuonjarjoen kämpälle ylittäen joen kiviä myöten.

Kämpältä jyrkästi ylös Kahperusvaara eteläiselle. Joka paikasta ei pääse, mutta aina löytyy sopivan "loiva" kivikkonousu myös näistä jyrkistä paikoista. Sitten alas ja loput Kahperusvaaran huiput. Alusta lähinnä kivikkoa.

Kahperusvaaralta jyrkkä lasku Giedderessa itäisen suuntaan. Giedderassa itäiseltä on jyrkkä porrasmainen lasku Godderassat kaakkoisen suuntaan. Piti kierrellä ja etsiä soviva kohta portaista, että pääsi alas. Godderassat kaakkoinen ja Goddevarri eteläinen olivat kivikkoa. Jälkimmäiseltä kohti Bierfejärveä. Jyrkänteiden takia alas ei pääse ihan joka kohdasta. Meille sattui aika jyrkkä alasmeno. Bierfejoen yli kiviä myöten. Täällä alhaalla oli jo nummea, samoin kuin Meekonvaaran alarinteessä. Meekonvaaran yläosa oli kivikkoa.

Meekonvaaralta takaisinpäin jyrkänne kiertäen ja sitten Kalottireitin siltaa myöten Vuomakasjoen yli. Joen jälkeen oikealle jokea alaspäin aina Nassajoen tienoille, jossa ylös kohti Nassagohpia. Menimme rinteessä välttäen koivikkoa. Lafolvarrin alapuolella käännyimme kohti Doskalharjia, josta edelleen Lafolvarrille, Jearneoaiville ja Lassavarrille. Matkalla kivikkoa ja osin nummea Doskalharjilla sekä Jearneoaivin ja Lassavarrin välissä.

Lassavarrilta kohti Goapmavarria kivikkoista nummea pitkin. Joen yli Kalottireitin kohdalta kiviä myöten. Goapmavarrilta harjannetta myöten kohti Ridniolkaa, jonne varsin jyrkkä nousu. Siitä sitten olkaa myöten kohti Ridniä, ja huipun eteläpuolelta ylös kiviä ja lunta myöten, koska siinä näytti olevan loivinta. Ridnin kivikossa molemmat huiput ja sitten Ruvdnoaiville.

Ruvdnoaivilta kohti Haltia isojen lohkareiden seassa. Puolessa välissä olevan lammen jälkeen alkoi murikat pienenemään ja tie vie suoraan kohti Haltia. Taas rakkaa. Haltilta kohti Haltin ja Gieddecohkkan välisen harjan Suomen puolen rinnettä (tuulensuojan puoli harjanteesta). Välillä jyrkkää laskua lohkareikossa. Gieddelle menee lumireitti lammen kohdalta ja siitä menimme tälläkin kertaa jyrkästi ylös. Sitten Giedden länsinyppylälle ja Etu-Haltille. Sieltä laskeuduttaessa loppuu rakka, jota on jatkunut Ridniolkalta saakka.

Bihcosjoen yli menimme melkein siitä missä se muuttuu järveksi. Oli jyrkkä könyttävä nousu vastarannalla. Sitten nummea pitkin kohti Bihcosjunnia ja vasta lopussa rakkaa. Täältä sitten rakkaa Govddosgaisin huipuille ja alas Govddosgaisilta kohti Marfevarria. Joen jälkeen nummea pitkin Marfevarrille ja sieltä alas.

Marfevarri eteläinen oli jo kivikkoa. Joki sen ja Hevgecahcan välillä kiviä myöten yli. Jälkimäiseltä kohti Urtasvaaraa 1025,5-järven kaakkoiskulman kohdalla olevaa solaa myöten. Sola oli luminen, mikä helpotti kulkua. Ylhäällä löytyi se L:n (tai C:n) muotoinen järvi, ja sen takaa Urtasvaaran huippu. Urtasvaara eteläisen tienoilla oli hiukan nummea, mutta reitti sieltä itäiselle oli taas rakkaa. Lasku Urtasvaara itäiseltä etelän kautta oli paikoin jyrkkä. Sieltä lyhyt tasainen kohti Lossujärven kämppää ja taas jyrkkä kivikkolasku kämpän tasalle.

Lossujärven kämpältä Liigevarrin eteläpuolelta nummea pitkin kohti Urtasvaaran yli 20 m huippuja, jotka olivat rakan peitossa. Tämä rakka loppuikin sitten Altovaarojen jälkeen! Urtasvaaran jälkeen Goddevarri ja Loassonibba. Nousimme Loassonibballe kaakkoiskärjestä pientä lumikenttää apuna käyttäen aika jyrkästä kohdasta. Vähän piti käsillä auttaa. Jos lunta ei olisi ollut olisi pitänyt kiertää lounaispuolelle. Loassonibbalta sitten Godderassatin luoteis- ja päähuippu sekä Giedderassatin huippu. Sieltä yhytimme paksussa sumussa (näkyvyys 25-50 m) poroaidan, jota seurasimme Gieddoaiville ja Altovaaralle. Altovaaran rajapyykin jälkeen kohti länsihuippua ja sieltä alas kohti Duolljehuhputin lounaiskärkeä. Laskun varrella loppui rakka (ja sumu).

Duolljehuhputilta menimme Norjan kautta Saanan tuvalle. Lasku Duolljehuhputilta oli paikoin jyrkkä. Menimme kohti Sadgejärven ja Coahpejärven välistä jokea vältellen vihreitä paikkoja, jotka olivat pajukkoa ja pääosin hyvin vetisiä. Joen yli piti kahlata, samoin kuin parin pienemmän. Vettä kuitenkin vähän. Myöhemmän Coahpejoen ylitimme 632-järven kohdalta Iso-Jehkaksen itäpuolella. Siinä se oli leveähkö ja matala. Sitten Iso-Jehkas kiertäen Saanan tuvalle.

Saanan tuvalta menimme Saanan pohjoispuolen reittiä ylös. Se erottuu paikoin juuri ja juuri maastosta ja tulee ylös aivan huipun kohdata. Reitillä hyvät näköalat tuvalle ja järvelle. Sitten samaa reittiä alas ja vakioreittiä Saanan pohjoispuolelta kohti hotellia.

Kuvia kierrokselta:

Dierpmisvaaran nummea



Lassavarrilta Ridnille



Ridnin juurelta ylöspäin, tästä menimme



Ridnin läntinen huippu



Lumikenttä Gieddechokkan huippua kohti



Govddosgaisin huipulle



Urtasvaaran huippua kohti kipuamassa



Loassonibba Urtasvaaralta



Sumua Godderassatin rinteillä


Harri