Etusivu

Palaja

Nuo viime säteet auringon,

ne jättää tämän pallon puoliskon,

mä tiedän, siellä aurinko kuitenkin on.

On kaamos saapunut pohjoiseen

ja pimeys meillä kohta vallitsee.

Sen syliin jälleen vaivumme

ja kadotettua kesää kaipaamme.

 

Kun hyiset tuiskut meille soi,

niin lämpö kevään uuden toi,

pallon toiselle puolelle.

Nuo suuret linnut frakeissaan,

nyt nostavat he vuorostaan

katseen kultareunaisiin,

pohjoisen suunnan untuviin,

pilvipeitteisiin.

 

On pitkä aika odottaa,

omaa kultaa saapuvaa ja aurinkoa,

joka kaiken aikaan saa.

Mä iloitsen, niiden puolesta

ja alan odottaa, mun vuoroani tulevaa.

 

Martti Lintula