Suomen Munrot eli Ysisataset

Tunturin huipulle käveleminen, kiipeäminen, nouseminen tai kapuaminen eli tunturin huiputtaminen tahi valloittaminen voi olla yksi vaelluksen päämääristä. Huiputtaminen on systemaattisempaa, jos keräilee tietyntyyppisiä huippuja jonkin listan mukaan kuten esimerkiksi Seitsemän huippua eli mantereiden korkeimmat huiput. Maailmalla tätä harrastusta kutsutaan termillä peak bagging. Tässä jutussa listataan Suomen korkeimpia tuntureita tunturihuiputtajia eli huippujen keräilijöitä varten.

Skotlannissa munroksi kutsutaan 3000 jalkaa (914 m) korkeaa itsenäistä vuorta, joista korkein on Ben Nevis 1344 metriä eli aika lailla Haltin korkuinen. Niitä on 283 kpl (elokuu 2012, the Scottish Mountaineering Club -nettisivu). Lisäksi on satoja muita 3000 jalan huippuja. Tarkkaa määritelmää munrolle ei ole, vaan munroksi hyväksyminen perustuu matka-aikaan ja korkeuseroon; peakbagger-sivuston mukaan pienin korkeusero on 55 m ja valtaosalle yli 100 m. Ns. Corbett-huippujen (2500-3000 jalkaa) määritelmänä on 500 jalan (152 m) korkeusero (prominenssi). Suomen munro eli ysisatanen voisi siis olla yli 900 metrin huippu, kun korkeusero naapuriin on yli 100 metriä. Alla olevassa taulukossa on lueteltu tämän määritelmän mukaiset Suomen munrot ja niiden sivuhuiput, jos niille on yli 20 metrin nousu ympäristöstä. Sivuhuiput ovat joko samalla munrolla tai sen vaikutuspiirissä eli välissä oleva korkein sola ei mahdollista yli 100 metrin nousua. Lisäksi kursiivilla on esitetty joitain alle 20 m nousun sivuhuippuja. Lisäksi on listattu muutamia reitin varrelle osuvia alle 900 m huippuja kaarisuluissa. Munroja löytyi 27 kappaletta, ja muita yli 20 nousumetrin 900 m huippuja 53 kappaletta. Munrot ja muut huiput löytyvät alla olevasta taulukosta ja oheiselta kartalta. Kartalle on merkitty eri lailla tonnisataset, tonniset, ysisataset ja muut, sekä listan mukaiset munrot. Lähteenä käytetty Retkikartta.fi -palvelua, elokuu 2012.

Munrojen huiputtaminen on eräs harrastus ja harrastajia voidaan kutsua munroilijoiksi. Taulukossa on tätä varten sarake vuodelle/päiväykselle, jolloin ko. munron on saavuttanut. Kaikki munrot kerännyttä kutsutaan munroistiksi. Skotlannissa kaikki munrot on huiputtanut yli 5000 ihmistä (elokuu 2012). Suomen munrot ovat maantieteellisesti aika pienellä alueella, joten niiden huiputtaminen samalla reissulla on mahdollista. Asiassa on vain yksi mutta: Iso-Malla sijaitsee Mallan luonnonpuistossa, jossa polun ulkopuolella liikkuminen on lumettomaan aikaan kielletty ja huippu ei valitettavasti ole polun varrella. Siten kaikkien munrojen huiputtaminen yhdellä reissulla eli (Suomen) Munrokierros onnistuu vain lumipeitteiseen aikaan. Kesäaikaan onnistuu vain (Suomen) Kesämunrokierros, jossa mukana ei ole Iso-Mallaa, paitsi jos Iso-Mallan huipulle joskus avataan virallinen polku, joka olisi munroilijoiden toiveissa. Munrot voi myös huiputtaa sekä talvella että kesällä, paitsi tietenkin Iso-Mallan. Kartalta mitattuna yli 20 m huiput sisältävälle (kesä)reitille tulee mittaa n. 280 kilometriä, kun lähtee Iittosta Ropille ja lopettaa Kilpisjärvelle. Reitin hahmotelma (vain päähuippu mainittu jos monta): Ropi, Viisse, Virdni, Peera, Ailakkavaara, Dierpmes, Jollanoaivit, Gohpe, Guonjar, Kahperusvaarat ja lähimmät länsipuolelta, Gahperusvarri, Meeko, Annjaloan, Laforvarri, Doskal, Seitti, Veaje, Jearne, Lassa, Goapma, Ritni, Ruvdno, Halti, Giedde, Marfe, Govddo, Urtas, Urtaspahta, Goddevarri, Loasso, Godderassa, Giedderassa, Alto, Duolje, Jehkakset ja Saana. Iso-Mallalla käynti lisää tähän n. 15 km. Esitetyssä laskelmassa on käytetty todennäköistä kuljettavissa olevaa suorinta reittiä eri huippujen välillä. Taulukon munrojen kiertäminen on n. 200 km + 15 km lenkki.

Mikä on itsenäinen huippu ja mikä ei? Asia ei ole lainkaan selvä. Esimerkiksi New England -alueen (USA) sadan korkeimman huipun listauksessa käytetään 200 jalan eli 61 metrin prominenssia. Eli 50 m voisi myös olla ihan hyvä määritelmän peruste. Taulukossa olevien 100 m prominenssin huippujen lisäksi mukaan tulisivat seuraavat huiput: Jeardneoaivi, Veajetoaivi, Haldecakha, Urtaspahta, Liigevarri, Altovaara, Gahperusvarri, Guonjarvarri, Juovvacorru, Virdninippa, Jollanoaivi pohjoinen, Jollanoaivi läntinen, Jagon-Antte varri eli 13 kpl. Yli 50 m prominenssin 900 m korkeita huippuja on siis 40 kpl. Suomessa voisi siis olla (Suomen) Munrot100, tai pelkkä Munrot jos 100 m prominessi hyväksytään viralliseksi määritelmäksi, ja Munrot50 listat riippuen prominenssista. Lisäksi taulukosta saa aikaan Munrot20 listan sekä tonnisten ja tonnisatasten listoja samoilla perusteilla.

Ohessa vielä jokunen linkki asian tiimoilta:

Suomen korkeimmat tunturit (pari poikkeamaa alla olevaan taulukkoon: taulukon 8 uupuu, 12 ei mukana 100 m listalla ja Goallarassa on ylimääräinen)
Huippujen keräilijöiden (peak bagger) listoja
New Englannin korkeimmat
The Scottish Mountaineering Club

Munroilemisiin,

Harri


Huom. Iso-Mallan pohjoispuolella olevan Goallarassan (928 m Suomen puolella) huippu on Norjan puolella ja siksi se ei ole mukana. Haltilla, jonka tilanne on sama, on erityisasema tässä, koska se on Suomen korkein kohta.

Nro Munro ja sen sivuhuiput Korkeus [m] Kerätty (T=talvi)
1 Halti 1324
2 Ritnicohkka itäinen 1315
Ritnicohkka läntinen 1315
Ritniolka 1167
Ruvdnoaivi 1235
Goapmavarri 1017
Lassavarri 997
Jeardneoaivi (Lassavarrilta 1km itään, kartassa nimetön) 1012
Veajetoaivi 982
3 Gieddecohkka 1285
Gieddecohkka länsinyppylä 1150
Etu-Halti 1200
Haldecakha 985
Bihpornippat 900
4 Govddosgaisi (pohjoinen kaksoishuippu) 1227
Govddosgaisi (eteläinen kaksoishuippu) 1215
Govddosgaisi pohjoinen 1192
Govddosgaisi läntinen 1197
Govddosgaisi itäinen 1180
Bihcosnjunni 1085
5 Loassonibba 1190
Urtaspahta 1070
Urtaspahta pohjoinen 1040
Urtaspahta kaakkoispohjoinen 1015
Urtaspahta pohjoispohjoinen 1005
Urtaspahta itäinen 975
Goddevarri 1047
Goddevarri eteläinen 1017
Liigevarri 940
6 Urtasvaara 1157
Urtasvaara eteläinen 1072
Urtasvaara läntinen 1050
Hevgecahca 1060
Hevgecahka kaakkoishuippu 1040
7 Giedderassa (pohjoinen kaksoishuippu) 1155
Giedderassa (eteläinen kaksoishuippu) 1152
Giedderassa pohjoinen 1125
Giedderassa itäinen 1067
Gieddoaivi 1134
Godderassat 1072
Godderassat luoteinen 1057
Godderassat kaakkoinen 1030
Altovaara 1055
Altovaara läntinen (Aldovaggemuvra) 1046
8 Kahperusvaara eteläinen (tai Sigtakurran huippu) 1143
9 Kahperusvaara läntinen 1142
Kahperusvaara itäinen I 1105
Kahperusvaara itäinen II 1120
Kahperusvaara itäinen III 1140
Gahperusvarri 995
Gahperusvarri läntinen 960
10 Marfevarri 1102
Marfevarri eteläinen 1045
11 Duolljehuhput 1081
Duolljehuhput keskimmäinen 1065
Duolljehuhput koillinen 1055
Guonjarvarri 1065
Kalkkinippa 1040
Guonjarvarri-Viittakuru 965
Siedjonvarri 900
12 Lafolvarri 1040
13 Saana 1028
14 Doskalharji 1027
Doskalharji kaakkoinen 967
Bumbovarri 910
15 Dierpmesvarri 1027
Dierpmesvarri II 1022
Virdninippa (95 m nousua, lähes munro) 915
Juovvacorru 900
[Ragatoaivi] 890
16 Jollanoaivi 1026
Jollanoaivi II 1017
Jollanoaivi pohjoinen 985
Jollanoaivi läntinen 970
Jagon-Antte varri 972
17 Meekonvaara 1020
18 Korkea-Jehkas 960
19 Iso-Jehkas 955
20 Annjaloanji 952
Annjaloanji eteläinen 932
Annjaloanji keskimmäinen 912
21 Iso-Malla 951
22 Ailakkavaara (Beaivvasnjunni) 950
Ailakkapahta 940
[Paihkasvaara] 897
23 Gohpevarri 950
24 Ropi 945
25 Peeravaara 932
26 Stuora Viissetoaivi 905
27 Seittikielas 905
[Valtivaara] Seittikielaan vieressä 897
[Salmivaarat itäinen][ Salmivaarat läntinen] 895
[Saivaara] 825
[Porovaara] 818