Luonto-Outa

Kasviretkeilyä tehdasalueella ja uusi kasvilaji Suomen kartalle

Imatran tehdasalueella kasvaa monia erikoisia kasveja. Alueen maaperään on tullut kalkkia meesan, selluloosan valmistusprosessissa syntyvän kalsiumkarbonaattijätteen, läjityksen mukana. Vanhoilla puukentillä maatunut kuori on tehnyt maaperästä hyvin ravinteikasta ja sopivaa vaativille kasveille. Kuitupuun kuljetusten mukana on tullut kasvien siemeniä, jotka voivat vuosikymmeniä odottaa maassa sopivia olosuhteita aloittaakseen kasvun.

Tiesin, että tehdasalueella kasvaa punakämmekkää. Luontokuvauksen harrastajana ja erityisesti kämmeköistä kiinnostuneena halusin nähdä tämän kasvin. Oppaakseni sain Stora Enson ympäristöinsinööri Teemu Klemetin. 12.6.2013 teimme ensimmäisen kasviretken alueelle. Menimme suoraan punakämmekän kasvupaikalle. Vaikka kasvillisuus oli vielä matalaa, saimme etsiskellä kukkaa jonkun tovin. Lopulta löytyi kaksi vierekkäistä kukkaa, mutta pettymykseksemme alkukesän kuivuus oli tehnyt tehtävänsä. Kukinto ja lehdet olivat muuttuneet jo ruskeiksi eivätkä olleet enää kuvauksellisia.

Seuraavaksi Klemetti vei minut katsomaan nuokkukohokkia. Sitä löytyi melko runsaasti aurinkoiselta rinteeltä ja radan varrelta. Kohokki hyötyy alueen niittämisestä. Vanhalta kuorikaatopaikalta löysimme kaunista ja värikästä lehtomaitikkaa. Kun myöhemmin kesällä kävin samalla paikalla hirvi säikytti minut perinpohjin rynnätessään 10 metrin päästä polun yli.
 

Nuokkukohokki

Klemetin kanssa jatkoimme matkaa vanhalle puuplaanille, joka sijaitsee välittömästi aidatun tehdasalueen ulkopuolella. Sain tietää, että alueella kasvaa paljon harvinaisia kasveja kuten leveälehtikämmekkä toiselta nimeltään baltiantoukokämmekkä, joka luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Olimme paikalla liian aikaisin alkukesästä, eikä katsottavaa vielä ollut. Sain kuitenkin nähdä paikan, missä neidonkieli kasvaa.

Kesän mittaan retkeilin paikalla yksin. Kuvasin mm. neidonkieltä, komeaa lehtosinilatvaa ja ukontulikukkaa. Voimalaitoksen läheltä löysin valkolehdokkeja.
 

 

Neidonkieli

 

 

Lehtosinilatva

Elokuun 20 päivänä teimme yhdessä uuden kasviretken. Klemetti oli pyytänyt oppaaksemme botanisti Martti Miettisen. Miettinen oli tehnyt ensimmäisen havainnon leveälehtikämmekästä puuplaanilla ja sieltä me kasvikierroksen aloitimmekin. Kämmekästä löytyi edelleen yksi verso, joka ei tänä vuonna ollut jaksanut kukkia. Muutama tunti alueella vierähti nopeasti. Kuulin paljon hienoja latinankielisiä kasvien nimiä, heiniä ja kukkia, joista moniakaan en pysty jälkeenpäin muistamaan. Tuoksukirveli oli alueen uusin löytö samalta kesältä ja vasta toinen havainto Suomessa. Yli metrin korkuisessa kaitaängelmässä oli vielä muutama kukka jäljellä. Kaitaängelmä luokitellaan erittäin uhanalaiseksi Suomessa ja siitä on Imatran lisäksi vain kaksi havaintoa Pohjois-Karjalasta. Näimme harvinaista ojakurjenpolvea ja ketoraunikkia, mutta silmiä piti oikein hieraista kun vastaamme tuli korkeaa maissia.


Kaitaängelmä

Paluumatkalla autoille huomasin polun varressa kasvin, jossa oli vaaleanpunaisia kukkia. Kutsuin Klemettiä ja Marttista katsomaan sitä ja ihmetystä riittikin, koska kasviharrastajat eivät pystyneet tunnistamaan sitä. Otin kasvista kuvia ja lähetin kuvat myöhemmin Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saariselle. Nopeasti sain vastauksen, että kyseessä ei ollut mikään tavanomainen löytö. Saarinen tunnisti kasvin sapiksi (Centaurium), mutta epäselväksi vielä jäi, mikä sappilaji oli kyseessä. Saarinen kävi keräämässä kasvista näytteen Helsingin kasvitieteelliseen museoon, jossa varmistui tieto, että kasvi oli harsurohtosappi (Centaurium erythraea). Kasvia ei ole aiemmin tavattu nykyisen Suomen alueelta. Saarinen löysi pieneltä alueelta parikymmentä kukkivaa tai kukkinutta harsurohtosapen vartta.

Harsurohtosappi

Kasviharrastajan ja -tutkijan lehdessä Lutukka 3/2013 on K. Saarisen, J. Jantusen ja M. Miettisen kirjoitus Tuoksukirveli tuorein itälisä Imatran (ES) puuplaanin lajistoon. Kirjoituksessa kerrotaan myös harsurohtosapin löytymisestä. Jutun englanninkielinen tiivistelmä on osoitteessa:

http://www.luomus.fi/english/publications/lutukka/summaries/2013-3.htm

 
Jukka Hirvonen