Tänne olemme koonneet juttuja varusteista

Kamera vaelluksella, osa 2: maastossa

Tämän artikkelisarjan tarkoituksena on kertoa omista kokemuksista ja valinnoista vaellettaessa kameran kanssa. Itse valokuvausta näissä artikkeleissa ei ole tarkoitus opettaa.

Ensimmäisessa osassa perehdyttiin erään vaeltajan kuvauskalustoon. Tässä osassa katsomme, miten järjestelmäkameran kanssa pärjää erämaaolosuhteissa.

 

Jutaava kamera

Kameran kantaminen vaelluksella on henkilökohtainen asia. Useimmille on kuitenkin tärkeintä, että kamera on nopeasti ja vaivattomasti saatavilla, kun kuvaustilanne tulee. Taskuun sopivallla kameralla tämä ei yleensä ole ongelma, mutta järjestelmäkameran kanssa asia ei ole yhtä yksinkertainen. Jotkut vaeltajat pitävät mukanaan kahta kameraa, taskukameraa tilannekuvia varten ja järkkäriä tauoilla ja leirissa kuvaamista varten, mutta itse olen luopunut tästä käytännöstä kerran sitä kokeiltuani. Paitsi, että kaksi kameraa on aivan turhaa painolastia, voi sillä huonommalla kameralla otettu tilannekuva jäädä harmittamaan, varsinkin jos se on jäänyt kokonaan ottamatta. Kompaktikamerat eivät nimittäin ole aivan niin nopeita kuvanottotilanteissa kuin järjestelmäkamerat. Lisäksi kahden kameran käyttäminen häiritsee muutenkin ja estää täysipainoisen keskittymisen järjestelmäkameran ominaisuuksien hyödyntämiseen. Tämä, jos mikä on henkilökohtaista, joten toisille kahden kameran systeemi voi sopia erinomaisesti.

Järjestelmäkameraa kannettaessa on tärkeää, että sen saa käyttöönsä parissa sekunnissa, heti kun sitä tarvitsee. Tähän on useita ratkaisuja, joista yleisimmissä kameraa kannetaan vyölaukussa tai rintarepussa, josta se on välittömästi otettavissa käyttöön.

 

 

Varta vasten järjestelmäkameraa varten tehty vyölaukku on yllättävän mukava kantaa ja tasapainottaa repun painoa hyvin. Sama systeemi toimii aivan yhtä mainiosti ahkion vetovyön kanssa. Kun kameralaukun kantta pitää auki ja kameran hihnaa kaulassa, ei kamera hierrä kävellessä ja on silti otettavissa käyttöön viiveettä.

Vain harvoissa harrastelijatason kameroissa on sääsuojaus, joten on vaurauduttava sateen varalta. Oma sadetakkini on niin iso, että sen alle sopii kameralaukku kaikkine varusteineen. Tosin sadetakin kanssa on varottava kameran huurtumista ja järjestettävä kameralle tarpeeksi tuuletusta. Yleensä tämä menetelmä on toiminut niin hyvin, että vain hyvin harvoilla vaelluksilla olen pakannut kameran pitkäaikaisen sateen ajaksi kuivasäkkiin ja rinkkaan. Olipa menetelmä mikä tahansa, on varauduttava niin, että kameran saa tarvittaessa täydellisesti kosteudelta suojattua.

Kun aurinko sitten paistaa, on hyvä avata laukkua tauolla ja asettaa se auringonpaisteeseen, jossa pieni kosteus haihtuu mukavasti tuulen mukaan.

 

Kamera leirissä

Jos sataa, ja varsinkin jos on kylmä, voi olla viisainta pitää kamera laukussaan linssien turhan huurtumsien välttämiseksi. Kameraan keräytyy kosteuttaa yleensä silloin, kun se viedään kylmemmästä lämpimämpään, esimerkiksi ulkoa teltan sisälle. Kamera kannattaa pitää laukussa niin kauan, että on varma lämpötilaerojen tasaantumisesta. Voi jopa olla viisainta jättää se laukkuun, ellei tiedä, että kameraan on pääsyt kosteutta. Jos kamera on kastunut, on se syytä kuivata huolellisesti. Kameran linssien puhdistamiseen on paras väline aivan tavallinen nenäliina, ei siis vessapaperi tai talouspaperi, jotka ovat rakenteeltaan karkeampia eivätkä sen takia sovi optiikan puhdistamiseen.

 

Hyvällä illmalla on syytä muistaa laittaa kameravälineet kuivumaan tuuleen ja aurinkoon, aivan kuten muutkin tärkeät varusteesi. Älä kuitenkaan unohda niitä ulos yöksi.

 

Talvivaellukset

Talvivaelluksilla kameran voi pitää aivan samalla tavalla mukana kuin kesälläkin. Lämpötilerojen kanssa on oltava vielä tarkempana, koska suojaamattoman kameran vieminen lämpimään autiotupaan voi huurruttaa kameran sisäpuoleltakin, jolloin sen kuivaaminen on hankalaa tai erämaaolosuhteissa jopa mahdotonta. Jos sinun on tuotava kamera autiotupaan yöksi, niin jätä se laukkuunsa ja ota se esillle vasta kun olet varma, että se on yhtä lämmin kuin autiotuvan ilma.

 

Telttamajoituksessa kameran oikea paikka on laukussaan ja ulkona ahkiossa hyvin suojattuna. Kameran voi jättää ulos myös autiotupamajoituksessa, ellei sitä välttämättä tarvitse sisällä ja on varma, että sen ahkioon jättäminen on turvallista.

 

 

Mitä seuraavaksi?

Digiaikana kuvien määrä kasvaa joskus järkytttävän suureksi. Olet ottanut vaelluksen aikana 2000 valokuvaa, mitä sitten? Mitä näyttää kavereille ja mitä julkaista netissä? Kuvien jälkikäsittely herättä myös paljon kysymyksiä. Pitääkö ja saako kuvia käsitellä, miten paljon työtä se vaatii, mitä hyötyä siitä on ja minkälaisia ohjelmia tarvitsen?

Siitä artikkelisarjan seuraavassa osassa.

Timo Ylhäinen
http://asentopaikka.fi

 

 

 

Fjällräven Akka Dome 3 - talviretkeilijällekin tilaa ja tukevuutta



Perinteikäs ja luotettava, mutta melko suppea Fjällräven-telttamallisto sai tervetullutta täydennystä tänä keväänä, kun merkki esitteli kaksi uutta majoitetta; sivusta avautuvan tunneli-Sälkan ja kauan odotetun kupolimallin legendaarisesta Akka-tunnelista, Akka Domen, josta valmistetaan sekä kahden että kolmen hengen versiota.



Akka Dome on kolmekaarinen, täysin itsestäänseisova teltta. Kolmas kaari pingottaa teltan molemmin puolin sijaitsevat apsidit niin, ettei kiiloja tarvita muuhun kuin majoitteen maahan ankkurointiin. Vankat 9-milliset kaaret ja useat kiinnityspisteet takaavat kestävyyden kehnoissakin oloissa. Tiukaksi kiristyvä, molemmin puolin silikonisoitu ripstop-polyesterinen ulkoteltta ei juurikaan lepata navakassakaan tunturituulessa. Sisäteltta kiinnittyy ulkotelttaan niin pitkillä pikakiinnikkeillä, että tuuli tai lumi eivät pääse painamaan kankaita vastakkain, joten teltta säilyttää hyvin asuttavuutensa, eikä sisäteltta myöskään kostu.



Kolmen hengen mallissa sisäteltan pohjamitat ovat 180 x 225 cm, eli tilaa todellakin riittää kolmelle retkeilijälle. Kahdelle majoite on ruhtinaallisen väljä, mitä arvostaa etenkin talvioloissa.  Esitaivutettujen kaarien ansiosta melko pystysuoraan nousevat seinät ja 110 sentin korkeus tuovat lisää tilantuntua, eikä pitkänkään retkeilijän tarvitse kyyristellä. Teltassa on kaksi ovea ja kaksi apsidia, joten tavaroiden sijoittelu ja kulkeminen on helpompaa kuin yksiovisessa tunneli-Akassa.



Akka Domen pystyttäminen on helppoa. Kaaritunnelit sijaisevat ulkoteltan sisäpinnassa ja niiden pää on merkitty heijastimella, aivan kuten tunneli-Akassakin. Kaaret liukuvat tunneleihin esteettä, ainoastaan ylhäällä risteyskohdassa saattaa telttakangas jonkun verran kerääntyä ruttuun toista ja kolmatta kaarta pujottaessa. Kaaren pää loksahtaa helposti säädettävällä hihnalla varustettuun "Foxfootiin" eli muoviseen holkkiin. Hihnat kiristetään vasta kun kaikki kaaret ovat paikoillaan.



Pystyttämisen jälkeen telttaa on helppo siirrellä paikasta toiseen täydellisen alustan ja maiseman löytämiseksi. Tämän jälkeen majoite kiilataan maaperään kevyillä, mutta tukevilla alumiinisilla Y-kiiloilla, ja kiinnitysnarut pingotetaan puihin tai maahan. Koska jokaisessa kaaressa on myrskynaru, on teltta erityisen hyvin kovaakin tuulta kestävä, kun se vain on kunnolla kiinnitetty. Akka- ja Skule-malleissa käytetyt alumiiniset narunkiristimet ovat vaihtuneet Hilleberg-tyylisiin muovisiin lukkoihin. Narujen kiristäminen on todella helppoa, eikä lukko liu'u itsestään.






Akka Dome on erittäin hyvin tuulettuva teltta. Tämän mahdollistavat sekä katosta että helmoista löytyvät, ulkopuolelta auki tuettavat tuuletusluukut. Ne on varustettu vetoketjuilla, ja ne ovat myös teltan sisäpuolelta suljettavissa. Testikäytössä talviretkellä telttaa ei lämmitetty ja siinä nukkui kaksi ihmistä ja kolme koiraa. Aamulla ei sisäteltassa ollut pisaraakaan kosteutta, vaikka ulkoteltan sisäpintaan sitä olikin tiivistynyt.



Tuttuun Fjällrävenin tyyliin sisäteltassa on hyvät taskut pikkutavaroiden säilytystä varten. Lisäksi katosta löytyy verkkokankaasta valmistettu "kattohylly", jossa on kätevä kuivatella esimerkiksi sukkia ja lapasia.

Teltan pakkauspussi on v-mallinen ja väljä, joten huoletonkin purkaja saa majoitteen helposti kääräistyä pussiin. Sisäteltan irrottaminen käy tarvittaessa nopeasti ja vaivattomasti, mutta testiretken aikana ei irrottamiseen ollut tarvetta, koska sekä ulko- että sisäteltta olivat pakkaamisvaiheessa kuivat.

Testikappaleen kokonaispaino oli 4.2 kg (korjattu tarkemmalla vaa'alla punnittu paino, toim. huom.). Tämä sisälsi ulko- ja sisäteltan ja kaarten lisäksi 16 kpl kiiloja, kaksi ylimääräistä kaarenpätkää, korjausholkin, paikkapaloja, saumatiivistettä ja siveltimen sekä pakkauspussit.



Akka Domea valmistetaan samoissa väreissä kuin muitakin Fjällrävenin neljän vuodenajan telttoja, eli kirkkaan sinisenä (UN Blue) ja tummanvihreänä (forest green). Testattu vihreä majoite oli tummasta ulkoteltastaan huolimatta hyvin valoisa, vaalean sisäteltan ansiosta.



Vaikka Akka Dome 3 ei kuulukaan kevytretkeilijän suosikkilistalle kohtalaisen ison painonsa vuoksi, on se kuitenkin erittäin hyvä valinta kulkijalle, joka arvostaa luotettavaa, myrskynkestävää ja tilavaa telttaa. Asumistiloihinsa nähden kohtuullisen pakkauskokonsa ansiosta se sopii erityisesti melojille, joille täysi itsestäänseisovuus antaa vapautta pystyttämisen suhteen kallioluodoilla ja muissa haastavissa paikoissa, joissa tunneliteltan ankkuroiminen ei aina onnistu helposti. Myös talviretkeilijän majoittumiseen säänkestävä, kaksiovinen ja hyvin tuulettuva asumus tuo erityistä mukavuutta.

Lisätietoa valmistajan sivuilta:
http://www.fjallraven.fi/fi/Tuotteet/Teltat/Akka-Dome-3

Katso myös pystytysvideo.

Huom! Kuvissa esiintyvä teltta on maahantuojan esittelymalli, jonka oviratkaisu poikkeaa tuotantokappaleista hiukan.

Fjällrävenin toisesta tämän vuoden uutuusmallista, Sälkasta, on luvassa arvio kesä- tai syys-Outassa.

Minna Lumirae

Toim. huom. 29.5.2010: Korjattu teltan oikea paino.

Toim. huom. 23.7.2010: Korjattu painovirhe ulkoteltan materiaalissa.