Villakangastakin himo - osa 1

- varusteet ja järki, toivottavasti joskus kohtaavat.

Vuonna 2007 luin eka kerran Dale of Norwayn TØTTA takista netistä. Norjalainen villakangastakki, joka on tuulenpitävä, vettähylkivä, täydellinen talviretkeilytakki hupulla ja vielä naisen muotoon leikattu. Se näytti ihan vain täydelliseltä.

Tämä oli vain päiviä sen jälkeen kun olin viettänyt Altassa työmatkalla muutaman päivän. 30 asteen pakkanen oli merenrannalla tuulessa järkyttävä ja piti minut hotellissa. Jälkeenpäin kävi ilmi, että Altassa on kauppa, joka myy Dale of Norwayn tuotteita.

Vuoden 2008 alussa Retki –lehdestä kävi ilmi, että takki oli voittanut parhaan eurooppalaisen retkeilytuotteen maininnan (European outdoor award 2007). Takki kiehtoi yhä enemmän ja sehän löytyi Dale of Norwayn nettisivuilta www.dale.no ja myytävänä nettikaupasta ameriikasta.

Ei ei ei, minä en osta norjalaista takkia suuren veden takaa. En. Kirjoitin kirjeitä Dale of Norwaylle. Pyysin, että enkö millään saisi ostaa yhtä. Eka kirjeeni oli ruotsiksi, toiseen yritin kirjoittaa norjaa – vielä eivät ole ehtineet vastata.

Vähintään kerran kuukaudessa googletin takkia. Kaikki ruotsalaisten nettiretkeilykaupat olen kahlannut. Ei ollut Euroopasta netistä ostettavissa. Pidin periaatteistani kiinni.

Vuoden 2008 toukokuussa yritin ostaa takkia postiennakolla jostain norjalaisesta opiskelijanettikaupasta. Kirjoitin etten ole norjalainen opiskelija, joten voin maksaa takista normaalihinnan ilman opiskelija-alennusta ja tietenkin isommat toimituskulut. Vielä eivät ole lähettäneet.

Syksyllä 2008 tuli TØTTA takin rinnalle Gautefall -takki. Gautefall oli vedenpitävä, ei vettähylkivä. Gautefalliin olisi myös housut. Olisiko se sittenkin Gautefall eikä sittenkään TØTTA. Hmm. Voi kun pääsisi niitä hipelöimään.

Vuonna 2008 kävin pohjois-ruotsissa, takkeja ei löytynyt. Vuonna 2009 olen käynyt Tana Brussa kolmesti, Vardössä, Vadsössä, Kirkenesissä, Lakselvissä, Karasjokissa ja Kautokeinossa vain kerran, kaikkien niiden kaikissa(!) retkeilyvälineliikkeissä olen käynyt ja kumpaakaan takkia ei ole ollut siellä. Emme jatkaneet Altaan, koska oli jo viikonloppu ja kaupat kiinni.

Tämä ei ole ollut ilmaista. Paljon uskomattoman hienoa retkeilykamaa olen hipelöinyt. Kerran sorruin järkevää kalliimpiin aikuisten super-keveisiin kurahanskoihin, jotka vielä joskus lähtevät talvisen tunturituulen mukaan. Kesätuuli heitti niitä jo jängällä metrejä.

Heinäkuussa 2009 harkitsin vakavasti matkaa Tukholmaan. Siellä niitä takkeja on. Lentäminen ei käy ja risteilyä en tahdo kestää. Järki ja kotipuutarha voittivat.

Elokuussa 2009 tein sen normigoogletukseni. Gautefall ja TØTTA 60% alennuksessa ameriikan nettikaupassa. Kävelin taloa ympäri. Vajosin maailmaan, jonne miehen selkeyttä ja järkeä tavoittelevat kysymykset eivät päässeet. Jos, niin kumpi, vai ei kumpikaan?!?

Nöyrryin. Otin luottokorttini ja tilasin norjalaisen villatakin pohjois-amerikkalaisesta nettikaupasta – niin noloa, ylinoloa - mikä häpeä. Kohta maksan siitä tullia. Vielä se on vielä matkalla.